Katkeruuden stimuloiminen

Suunnitelmani oli jopa minun mielelleni liian nerokas. Eihän 'työ mittaa arvosi' -perusajatuksen istuttaminen voi johtaa ulkonäön myötä tehtyjen havaintojen oikeanapitämiseen. Tässä on täytynyt tapahtua jotain erikoista. Jokin ajatus oli istutettu rajamaille jo aiemmin. Kuka kehtaa tulla minun mailleni!

Ilmeisesti ulkonäöstä ollaan tehty johtopäätöksiä aina, mutta perusajatuksen istuttamisen jälkeen kriittinen, sisäinen silmä on kohdistettu 'työttömiltä näyttävien henkilöiden' löytämiseen. Jos toinen silmä on omistettu kriittiselle vihalle ja alistamiselle, on toinen pyhitetty mitä ilmeisemmin seksuaalisuudelle. Kun ottaa huomioon ihmisen luonteen, on sanomattakin selvää, että ihmiset kaipaavat huulilleen ja maisemaansa metsästettäviä saaliita. Niitähän ei arjesta löydy, joten ihmisen täytyy löytää saalis omien lajitovereittensa joukosta. Sehän muistuttaa paljolti hämärää metsää. Vihollisia kun on aina vähemmän - eihän kukaan halua astua häviäjien joukkoon.

Minun täytyy kuitenkin tehdä vielä jotain. Pelkkä perusajatuksen istuttaminen ei korjaa koko pottia. Minun on stimuloitava katkeruutta. Se on kansamme liikkelle paneva voima, sukupolvelta toiselle siirtyvä salainen ainesosa. Kun ihmiset tekevät päivästä toiseen asioita, joita vihaavat, he alkavat halveksua ihmisiä, jotka kuuntelevat omaa tahtoaan. Tämä on minun kierolle mielelleni ehkä liian herkullista! Hahaa, kun väännän tuosta ja lisää hivenen tuohon tota, katkeruus maksimoituu.

(kaksi päivää kuuluu empiirisen tutkimuksen parissa)

Nyt näyttää erittäin hyvältä! Katkeruus on tehnyt kaikista selvää. Työttömät - ja erityisesti masentuneet - ovat laiskoja. Idealistit ovat todellisuudentajuttomia. Uskonnot pitää kieltää. Hihhii. Kaikki todistaa oikeaksi vain minun katkeraa ja kilpailuhenkistä totutuuttani. Tämä on herkullista. Niin herkullista.

Perusajatuksen istuttaminen

Täällähän on nippu mielikuvituksen väärinkäyttäjiä. Musiikki? Pyh! Kirjoittaminen? Pyh! Itse asiassa koko taide tulisi heittää romukoppaan. Mielikuvitus tulee kohdistaa oikeisiin asioihin, kuten sotaan, urheiluun tai vaikkapa koneisiin, joilla voimme tehdä pienemmässä ajassa enemmän voittoaaah. Älkää siis masentuko, vaan menkää töihin.

Työ, tuo onnellisuuden pandoran lipas! Kaiken hyvinvoinnin lähde ja perusta. Kai huomaatte, että maailma on tulvillaan työtä pelkääviä laiskoja lurjuksia. Kai huomaatte. Olenko minä ainoa, joka NÄEN? Tälle on tehtävä jotain.

Minä muodostan joukon enemmistöstä. Ensin kaiverran heidän sieluunsa perusajatuksen. Kirjoitan sen paperille: 'työ mittaa sinun arvosi'. Mutta mihin lohkoon tämän työntäisi? Voisin tunkea sen paikkaan, joka on enimmäkseen tiedostamaton, mutta mikäli työtön lurjus otta työnteon tärkeyden puheenaiheeksi, syntyy enemmistössä tunteepurkauksia, joita he eivät kykene selittämään. Heillä on suuri joukko tukenaan, eikä väkivaltaisuutta ole ennenkään tarvinnut selittää. Hhhmmm. Menköön näin. En jaksa hienosäätää. 

Katsotaanpa miten tämä toimii käytännössä. Kertojana toimii enemmistö.

_____________________________________________

Pitkätukkanisti istahtaa baarijakkaralle. Hänen vasemmalla puolellaan on työtaakkaansa väsynyt superkansalainen, joka on tullut pitkän, uuvuttavan työpäivän jälkeen nauttimaan yhden oluen. Hän katselee pitkätukkanistiä aikansa päästä varpaisiin, hörppää oluestaan ja kysyy nistiltä:

"mikäs sut on tänne ajanu?"
"Tulin juomaan yhden kaljan. En jaksanut istua kotona."

Superkansalainen tutkii nistiä väkivaltaisin silmin.

"Huumeitten vetäminen ilmeisesti ei napannu enää."

Pitkätukkanisti huokaisee syvään, eikä sano mitään.

"Tollasia sun kaltasia vois ihan hyvin vedellä turpaan."
"Ihan vaan tiedoksi: en käytä huumeita"
"Tollaihan ne sanoo joka tapauksessa."
"Okei, käytän huumeita. Ymmärrätkö nyt, etten käytä huumeita."
Superkanlainen nousee tuoliltaan ja vetää pitkätukkanistiä muutaman kerran naamaan niin, että hän kuvittelee nyrkin menevän lärvistä läpi. Ja jälleen yksi nisti parantui.
________________________________________


Hyvin näyttää toimivan, hyvin näyttää toimivan. En tiennytkään, että perusajatuksen laittaminen tietoisen ja tiedostamattoman rajalle vaikuttaa siten, että he luulevat ulkonäöstä tehtyjen päätöksien olevan aina paikkansapitäviä. Tämä oli parempaa kuin osasin aavistaa.